Oodi mankeloinnille

Toukokuun lakanojen rypyttyneet kyljet.
Kesäkuusta huokuu tyynyn vilu,
rantahiekkaa heinäkuun hyllyltä.
Elokuun välly peittää nenän,
hourepotkii kipein keuhkoin

        
        kohti
       

        syystä.


Kellarissa menneet
ymmärtävät kankaan kielen.
Sylistä tuulentuoksuinen ja syliin sileä,
kostea kukkaniitty, kivipelto,
meren raidat, mummun kamari,
lapsen lempilakana, ensimmäiseen kotiin.

       Kuluneita mutkia, valoisia aamuja.

Mankelointi saattaa naisen
ihomuistitse
sileälle pinnalle.

Lakanan toisessa päässä


ei ole ketään.