17.5.2015

Sanahysteriaa: Essee miehestä

Miehen keskellä on maha, kaikkialle taipuva pallonivel. Katsokaamme tarkemmin: Siellä näkyy kellottavan sinervä tynkä maksaa, joka on äitimuorin suonikkain käsin kalastajalangasta virkkaaman liinan peittämä, ettei pojan paha näkyisi. Maksalla on kova ääni, joka luikertaa liinan, rasvan ja ihokerrosten läpi miehen korvaan. Mies kuulee sen erheellisesti janona.

Mahassa näkyy möykky kaikista sinne suljetuista herkistä tunteista, kohtuuttomista kokemuksista, epäreiluuksista, puolustuskyvyttömyydestä, itsetunnottomuudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, jotka eivät näy päälle päin. Mahalaukussa näkyy olevan vapaan lehmän rasvatonta maitoa, hienosokeria ja puolukkavispipuuroa sekä koulunäkkäriä hyvän matkaa sulamassa sekä toissapäiväistä iltapalaa frutti di mare.

Rajat sen sijaan ovat avarat mahasta ylöspäin. Keuhkojen tilalla sijaitsevat tangomarkkinalliset haitarit, joiden avulla yksinäisen kesähuuto yöttömässä yössä tiputtaa pikkulinnut puista alas. Hengityselimistö on kirkas, sillä tämä mies ei käytä tervaa ja häkää. Hänessä virtaa Amazonin sademetsien raikkaus ennen hakkuita.

Miehen pää kasvaa vantterasta varresta maapallon vetovoimaa vastaan, kurottuu planetaarisesti ohuempaan ilmanalaan ja sytyttää miehessä yhden uuden ajatuksen.

16.5.2015

Mielentilana Kuopio




Rakennetaan pieni purjevene kirjoituksista. 
Hengitetään sulavaa kevättä. 
Siilataan valolla. 
Lauletaan nimettä linnuille. 
Vitsaillaan hummukselle. 
Pyrähdellään kiiskiparvina. 
Avataan juuristo. 
Rohjetaan olla sydän jysähtäneenä nieluun.



3.5.2015

Tilaa komeroon

Harmaja repsotus liikkuu kosteana matalalla ja on peittävinään valon. Toukokuulle se ei mahda mitään, sillä sade sulattaa eittämättä maanalaisen jään. Valo ei välitä harmajasta.

Hyvänen aika, miten toimeen olen ryhtynyt, vaikka puoli päivää matoi horroksessa liian varhain noustua. Oi, kalliit päiväunet! Kiitos taas.

Puoli tusinaa pussukkaa ja nyssäkkää joutilasta energiaa riensi palavaksi uudeksi energiaksi, erään uuden lapsen puettavaksi ja vielä erään. Riitti vielä UFFillekin. Huokaan joka keväisen tyytyväisenä ja samalla ihmetellen niitä monia kasvun senttejä, joita lapset ovat kuroneet kohti taivasta. On ilo ja samassa havahdus jaettujen hetkien arvokkuudesta.

Rakenteilla ideoiden rajattomassa avaruudessa on lymyisä komeromaja, jota varten järjestelyt ovat suotavia.