Hilloan sanoja kuumiin puhtaisiin purkkeihin.
Kesä ei tahdo sisältyä niihin,
se on valtoimenaan, läpipuhaltava,
kihertää kärpäsenä kohoavissa sämpylöissä,
tummuu kypsäksi hetkeksi,
maustuu aamukasteiseksi suukkoseksi,
paleltuu soisiin niittyvillasukkiin,
pehmenee tillihunnuksi,
painuu minuun.
jotka kieppuvat avoimessa mielessäni,
huolettomina lämpimäisinä.
Kuriton kesä pompuloi saranani,
pesiytyy metsänääniseksi teltaksi
mustuu varpuja painavaksi pommiksi.
Rivien välissä, alaviitteissä, ajatusviivoissa
kysyy hellä katse: Hämärrytään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti