Kivien kerääjä menee valon kanssa nukkumaan ja herää sen kanssa. Kahvinpavut jauhautuvat heräämiseksi, ruumiin liike raskaassa marraslumessa. Myöhemmin kissa puskee omenaposkia. Ollaan hiljaa seuraavaan uneen saakka. Uni lahjoittaa itsensä myös päivällä. En tiedä, missä oletettu todellisuus sekoittuu kirjaan. Toisinaan on hyvä saada olla rauhassa ihan yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti