Sielunveljeni
oli tänä aamuna apteekin aamujonossa "vanahuuen kehnouteen" puettu.
Seurasi harras kahden näennäisesti tuntemattoman, vielä kadulla pitkään
jatkunut kiireetön filosofinen keskustelu ihmisenä olemisesta osana
luontoa... Ihan tosta noin vaan. Ryppyinen, hapsahtanut,
harmaapartainen, muistisairas papparainen ei minulta tule unohtumaan.
Tärkeintä ihmiselle ovat toiset ihmiset.
Voisimmeko vielä löytää yhteyden luontoon.
Aitoja asioita, hauskoja ja hartaita kohtaamisia toisten ihmisten kanssa juhannuksenasi!
Pääsin maalle. Isä tarjosi iltapalaksi raakamaitoa. Söin myös täällä tuotettua mansikkaa, salaattia, basilikaa ja tänään pyydettyä ja suolattua kalaa.
VastaaPoistaOi, onnekas! Raakamaito on mulle eksoottinen uutuus, parran tekevää hyvää. Meidän maalla oli myös raakaa tunnetta, lasten kalastamaa, puusaunaa, lentohiekkaa ja lopulta löytyi myös tilkka iltapäiväkonjakkia. Paljouden vähyydestä löytyy hippusia!
VastaaPoista