9.1.2015

Osmansolmuton

Joillain solmuilla ei ole päätä,
       silti löystyvät ajallaan auki.
Rannenahan hiertymät muistuttavat
                             paljosta tunteesta.
Ne merkitsevät.

Haudallamme palaa,
kummut tummenevat
maankiertosuunnassa.
      Tuiskulumi kasautuu.

Valo on meissä
muistona.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti