Joillain solmuilla ei ole päätä,
silti löystyvät ajallaan auki.
Rannenahan hiertymät muistuttavat
paljosta tunteesta.
Ne merkitsevät.
Haudallamme palaa,
kummut tummenevat
maankiertosuunnassa.
Tuiskulumi kasautuu.
Valo on meissä
muistona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti